Kotitaloudet maksoivat marraskuussa 2019 sähköenergiasta ja sähkönsiirrosta kokonaisuudessaan 4,3 prosenttia vuotta aiempaa enemmän, sähkölämmittäjien lasku kasvoi 3,0 prosenttia. (US 14.01. 2020)

Parantaminen maksaa. 23 verkkoyhtiötä nosti sähkön siirtohintaa viime vuonna.

"Yrityshistorian tutkija, professori Markku Kuisma: ”sähkön jakeluverkon myyminen ulkomaiseen omistukseen oli typeryyden huippu, jolle on mahdoton keksiä järkiselitystä. Jakeluverkon haltijalla on käytössään paikallisesti niin sanottu luonnollinen monopoli, josta kertyy tasaista tuottoa ilman suuria riskejä tai kilpailijoita.”

Carunasta 40 % omistavan ”First State Investmentsin infrastruktuurisijoittamisesta vastaavan Peter Meanyn mukaan luonnollisiin monopoleihin kannattaa sijoittaa, koska kilpailua ei ole ja hintoja voidaan nostaa ajan myötä.”

Erityisesti pääministeri Katainen ja elinkeinoministeri Vapaavuori (kok) ajoivat verkon myyntiä voimakkaasti. He vakuuttivat, ettei Suomen lainsäädäntö mahdollista sähkön hinnan jättikorotuksia. Katainen vakuutti myös, että verot maksetaan Suomeen. Iltalehden 12.12.2013 julkaisemassa artikkelissa Katainen totesi, että ”kauppa ei nosta sähkönsiirron hintaa asiakkaille” ja Vapaavuori sanoi, että ”mitään hintapiikkiä ei pystytä rakentamaan”.

Kolmasosa verkkoyhtiöistä nosti siirtohintoja

Energiaviraston mukaan sähköverkon toimitusvarmuuden ylläpitäminen ja parantaminen edellyttää vuosina 2014 - 2036 yhteensä noin 9,7 miljardin euron korvausinvestoinnit. Summa kuluu pääosin normaalin ylläpidon mukaiseen sähköverkon uusimiseen, kolmasosa käytetään lain vaatimaan toimitusvarmuuden parantamiseen.

”Verkkoinvestoinnit kasvattavat osaltaan siirtohintojen alueellisia eroja. Viime vuonna 23 yhteensä 77 verkkoyhtiöstä nosti siirtohintoja, korotukset olivat 3–15 prosenttia”, Energiavirasto kertoo.

Siirtohintojen nousu on viime vuosina ollut maltillisinta Uudellamaalla ja voimakkainta Itä-Suomessa sekä Etelä-Suomessa Uudenmaan ulkopuolella.

Verkkoyhtiöillä on vapaus valita alueelleen sopivimmat keinot lain vaatiman toimitusvarmuustason saavuttamiseksi viimeistään vuoteen 2028 mennessä.

(viite: Uusi Suomi 14.01.2020)