Siirtohinnat nouseet vauhdilla (Taloussanomat 16.02. 2020)
Tilastoista huomaa, että siirtohinnat ovat nousseet kovempaa vauhtia kuin sähkön perusmaksu.
Siirtohintojen nopea nousu johtuu siitä, että sähköverkkoyhtiöt ovat tehneet paljon investointeja. Näitä on täytynyt tehdä osin siksi, koska verkko on ollut vanha ja osin, koska vuosien 2010–2011 isojen myrskyjen jälkeen lainsäätäjät päättivät kirjoittaa lakiin velvollisuuden parantaa toimitusvarmuutta.
Laki tuli voimaan vuonna 2013 ja käytännössä antoi sähköverkkoyhtiöille luvan tehdä rahaa. Yhtenä syynä on lakiin kirjatut laskentatavat niin sanotulle kohtuulliselle tuotolle.
Kohtuullinen tuotto on määritetty laissa, koska sähköverkkoyhtiöillä on alueellaan niin sanottu luonnollinen monopoli.
– Monopoliksi sen tekee se, että ei ole kilpailua, koska on vain yksi verkko. Luonnollinen monopoli se on, koska ei ole järkevää rakentaa toista verkkoa siihen viereen, Lappeenrannan–Lahden teknillisen yliopisto LUT:n kauppakorkeakoulun professori, Mikael Collan kertoo.
VERKKOYHTIÖIDEN VALTA HÄMMENTÄÄ
Sähköyhtiöiden rahantekoautomaattia täydentää se, että ne saavat päättää mihin tekevät investointeja ja millaisia investointeja tekevät.
– Verkkoyhtiöt saavat päättää sen täysin vapaasti. Laki ei vaadi, että asiakkaalta kysytään yhtään mitään. Energiavirastolla taas ei ole suoraan mahdollisuuksia puuttua niihin päätöksiin. Se on aika hämmentävää, Collan sanoo.
Esimerkiksi Caruna on omissa investointisuunnitelmissaan kertonut pyrkivänsä aina tekemään maakaapeloinnin, vaikka haja-asetusalueella olisi halvempiakin vaihtoehtoja.
PROFESSORI: PELI POIKKI
Ratkaisevaksi asiaksi tulevaisuuden kannalta nousee, että miten Energiavirastolla riittää resursseja valvoa sähköyhtiöiden suunnitelmien laatua. Laadukas valvonta vaatii, että Energiavirasto osaa arvioida alueiden ja teknologioiden kehittymistä. Siksi Collan viheltäisi nyt pelin poikki.
– Nyt pitäisi tosi tarkasti pohtia mihin halutaan investoida ja selvittää, mikä on kustannustehokasta.
Collanin mielestä ongelmana on erityisesti myrskyjen kestävät verkot. Lain mukaan kaikille asukkaille pitää varmistaa sähkö myös poikkeusoloissa.
Tämä tarkoittaa, että pitkienkin matkojen päähän pitää rakentaa myrskyvarma verkko, vaikka siellä asuisi vain yksi henkilö.
– Mitä jos myrskyvarma kaapelointi maksaa jonnekin satatuhatta euroa ja aggregaatti 5 000 euroa? Miksi siirtoyhtiö ei saa sopia asiakkaan kanssa, että myrskyvarmuus hoidetaan aggregaatilla ja säästää näin kaikkien asiakkaiden kustannuksia?